Hol ko woni geɗe teeŋtuɗe potɗe teskeede so suɓaade huunde moƴƴere ngam huutoraade ?
Coodgu mawngu e kalaaji potɗi
Heɓde siile
Denndaangal geɗe baɗɗe faayiida e nder njuɓɓudi siimtol ngol : yeru, tolno nguleeki, ndiyam e nguleeki
Ɗee geɗe fof ko geɗe teeŋtuɗe potɗe ƴeewteede e nder njuɓɓudi maa siifde. So geɗe ɗee fof nganndaama, maa ɗum weeɓ suɓaade huunde moƴƴere.
Kono ko adii fof ko yo huunde ndee duumo. So ɗuum ɓennii ko adii fof ko golle karallaagal. Puɗɗoro-ɗen e faktoriyaal golle.
Nguurndam system e njoɓdi ko geɗe teeŋtuɗe (TIanjin Tanggu Koolaaɗo Kuuɓal) ngam miijaade. Geɗe ɗee kala maa mbaɗtu battinde e golle kuutorgal maa. Ina moƴƴi ƴeewteede geɗe diisnondiral fawaade e kuutorgal ngal. Ina heen geɗe kuutorteeɗe, sifaaji hardware e peeje peewnugol. Ina woodi kadi geɗe weeyo potɗe ƴeewteede ko wayi no : nguleeki, nguleeki, waktu, mooɓondiral e media.
elastomer
Elastomereeji ina keewi sabu ɓuuɓri mum en moƴƴiri. Alaa huunde woɗnde jogiinde tolno elastisite hono noon.
Geɗe goɗɗe ko wayi no poliyuretan e termoplastik ɓuri elastomeruuji waawde haɓtaade nguleeki.
Kaɓirɗe kaɓirɗe ina mbaawi huutoreede e geɗe keewɗe ceertuɗe.
Sifaaaji mekanik teeŋtuɗi ina heen
ɓuuɓri
tiiɗde
semmbe ɓuuɓɗo
Geɗe goɗɗe teeŋtuɗe ina heen...
• .Seto ɓuuɓri
• .reentaade nguleeki
• .ɓuuɓri nguleeki les
• .ko nanndi e kemikal
• .Haɓde e duuɓi
• .reentaade abraasiyoŋ
Ko ɓuri teeŋtude heen ko ɓuuɓri (elastisite) kaɓirgal kaɓirgal ngal. Njokken janngude ko heewi e ɗuum.
Elastisite ko batte vulkanisaasiyoŋ. Geɗe elastomerik, ko wayi no kaɓirɗe vulkaniseeje, maa ngartu e mbaadi mum en so ɗe mbaylaama.
Geɗe ɗe ngalaa elastik, ko wayi no kaɓirɗe ɗe ɓuuɓnaaka, ngartataa e ngonka mum en so ɗe mbaylaama. Vulkanisaasiyoŋ (hono...valve buubaaji flange ɗiɗi) ko feere waylude kaɓirɗe e huunde elastomerik.
Suɓagol elastomereeji ɗii ɓuri tuugnaade ko e :
• .njuuteendi nguleeki golle
• .Reentaade ndiyam e gaasuuji
• .Reentaade nguleeki, ozone e lewru UV
Suɓagol elastomereeji ɗii ɓuri tuugnaade ko e :
• .njuuteendi nguleeki golle
• .Reentaade ndiyam e gaasuuji
• .Reentaade nguleeki, ozone e lewru UV
Geɗe jeegom potɗe teskeede so suɓaade kaɓirɗe surface sealing valve
Ko surface sealing woni surface gollorɗo ɓurɗo tiiɗde e...valve, kalite surface sealing ina toɗɗii nguurndam gollal e...valve, e kaɓirgal gonngal e lowre ndee ko huunde himmunde ngam tabitinde moƴƴere lowre ndee. Ko ɗum waɗi, ɗeeɗoo geɗe ina poti teskeede so suɓaade kaɓirgal ɓuuɓngal valve :
1Reentaade mboros. “Koro” ko feere nde ɓakdi ɓakdi siifndi bonnata e les golle medium. So tawii dow ɗaɗol ngol ina ɓuuɓi, golle ɓuuɓɗe ɗee mbaawataa dañeede, ko ɗum waɗi huunde e dow ɗaɗol ngol ina foti wonde ko ɓuuɓnata. Reentaade mboros e huunde ɓuri fawaade ko e mbaydi huunde ndee e darnde mum kemikal.
2Ko haɓata e ɓuuɓri. “Scratch” ko bonnugol ngol ɓuuɓgol huunde ndee addata e nder dille gonɗe e dow ŋorol ngol. Ngolɗoo bonngol maa addan bonnugol e dow ɗaɗol ngol. Ko ɗum waɗi, huunde e dow ɗaɗol ngol ina foti jogaade sifaaji moƴƴi ngam haɓaade mborosaaji, haa teeŋti noon wonande valveeji damal. Reentaade mboros oo ina heewi anndeede e sifaaji nder huunde ndee.
3Reentaade erosion. “Erosion” ko laawol bonnugol ɗaɗol ngol so tawii ko ngol rewata e ɗaɗol ngol e njaaweeki mawki. Ooɗoo sifaa bonnugol ɓuri laaɓtude ko e jolɗe throttle e jolɗe kisal kuutorteeɗe e nguleeki toowki e jolngo toowngo, ina jogii batte mawɗe e bonnugol golle sellingol. Ko zuum wazi, reentaade vursugol ina jeyaa kadi e ko hatojini e vursugol geze dowri.
4Ina foti jogaade tiiɗnaare wonnde, tiiɗnaare ndee ina ustoo no feewi e les nguleeki gollorde toɗɗaande ndee.
5Koolondiral yaajde lineer e dow ɗaɗol ngol e huunde ɓanndu ina foti nanndude, ko ɗum ɓuri teeŋtude e mbaydi ŋorol ngol, ngam haɗde ɓeydagol nguleeki e loowdi e nguleeki toowki.
6Huutortee ko e ngonkaaji nguleeki toowki, ina foti wonde ko heewi e anti-oksidaasiyoŋ, reentaade ŋakkere nguleeki e geɗe cirƴam nguleeki.
E nder ngonka hannde kaa, ina saɗi heɓde geɗel gootel gonngel e dow leydi, tawa ina yahdi e sarɗiiji ɗi limtu-ɗen dow ɗii haa timma. Eɗen mbaawi tan waɗtude hakkillaaji men e heblude sarɗiiji won e fannuuji fawaade e sifaaji e kuutorɗe valve ceertuɗe. Yeru, valveeji kuutorteeɗi e mediaaji toowɗi ina poti waɗtude hakkille teeŋtuɗo e sarɗiiji reentaade mborosaaji e dow ɗaɗol ngol ; e so tawii hakkundeere ndee ina waɗi mborosaaji tiiɗɗi, ko kañum woni huunde seertunde e dow leydi ɓurnde tiiɗde ina foti suɓeede.
Waktu posto: 08-08-2023
