E nder peeje « karbon ɗiɗo » ɗee, gollorɗe keewɗe mbaɗii laawol laaɓtungol no feewi ngam hisnude semmbe e ustude karbon. Heɓde mbayliigu karbon seerndataa e kuutoragol karallaagal CCUS. Kuutoragol keeringol karallaagal CCUS ina waɗi nanngugol karbon, huutoraade karbon e mooftude ɗum ekn... Ngolɗoo laawol kuutorɗe karallaagal ina waɗi e nafoore mum jokkondire valve. So en ƴeewii e nder gollorɗe e kuutorɗe jowitiiɗe heen, ƴellitaare yeeso Yiyngo ngoo ina foti waɗteede hakkille menvalvekuugal.
1.CCUS miijo e caɗeele gollorɗe
Miijo A.CCUS
CCUS ina waawi wonde ko anndaaka walla hay ko anndaaka e yimɓe heewɓe. Ko ɗum waɗi, hade men faamde batte CCUS e nder gollordu valve, njanngen CCUS e nder renndo. CCUS ko firo Engele (Njaɓgol, Huutoraade e Reende Karbon)
B.CCUS caɗeele gollorɗe.
Denndaangal cazeele gollorɗe CCUS ina keewi wonde ko jokkondire joy : iwdi vursugol, nanngugol, yah-ngartaa, huutoraade e desorɗe, e geze. Jokkondire tati nanngugol, yah-ngartaa, huutoraade e desorɗe ina njokkondiri no feewi e gollordu valve.
2. Batte CCUS e...valve ookuugal
E dow ballal mbayliigu karbon, gollirde nanngugol karbon e mooftugol karbon e nder petroŋ, doole nguleeki, njamndi, semmbe, tappirde e gollorɗe goɗɗe dowri gollorɗe valve maa ɓeydo seeɗa seeɗa, kadi maa hollir sifaaji ceertuɗi. Nafooje njulaagu nguu maa njaltu seeɗa seeɗa, kadi eɗen poti waɗtude hakkillaaji men e ƴellitaare jowitiinde heen. Ɗaɓɓaande valve e nder gollorɗe joy garooje ɗee maa ɓeydo no feewi.
A. Ɗaɓɓaande petroŋ ko adii teeŋtinde
Ina hiisa wonde ɗaɓɓaande leydi am ngam ustude mborosaaji petroŋ e hitaande 2030 ko hedde 50 miliyoŋ ton, tee maa ɗum ustoy seeɗa seeɗa haa 0 e hitaande 2040. Sabu petroŋ e kemikal ko nokkuuji ɓurɗi teeŋtude e huutoraade gaas karbonik, e nanngugol lowre semmbe e nder njuɓɓudi njaru e kuutoragol karallaagal CUSS woni ko adii ƴellitaade e ngalɗoo fannu. E hitaande 2021, Sinopec fuɗɗotoo mahngo eɓɓaande CCUS gadane Siin, fotde miliyoŋaaji ton, eɓɓaande CCUS petroŋ Qilu-Shengli. Caggal nde eɓɓaande ndee joofi, nde wonata ko nokku ɓurɗo mawnude e Siin ngam hollirde caɗeele CCUS timmuɗe. Dowlaaji zi Sinopec rokki zi ina kollita wonde keewal gaas karbonik mo Sinopec nanngi e hitaande 2020 oo, yettiima fotde 1,3 miliyoq ton, tawi heen 300 000 ton maa kuutore ngam ustude vursugol petroŋ, zum addani njeñtudi moƴƴiri e ustude vursugol petroŋ e vursugol.
B. Ɗaɓɓaande njulaagu nguleeki maa ɓeydo
Gila e ngonka hannde ka, naamnal valve e nder gollorɗe semmbe, haa teeŋti noon e gollorɗe semmbe nguleeki, mawnaani no feewi, kono e nder njuɓɓudi peeje « karbon ɗiɗo » , golle ustude karbon e nder gollorɗe semmbe kuuraa ina ɓeydoo saɗtude. E fawaade e teskagol juɓɓule jowitiiɗe e ɗuum : ɗaɓɓaande kuuraa leydi am ina ɗaminaa maa ɓeydo fotde 12-15 triliyoŋ kWh e hitaande 2050, e 430-1,64 miliyaar ton gaas karbonik ina foti ustaade rewrude e karallaagal CCUS ngam heɓde zero net emissions e nder system kuuraa. So tawii ko CCUS woni e wertallo kuuraa, ina waawi nanngude 90% e ko yaltata e karbon, ɗum noon ko karallaagal peewnugol kuuraa mo alaa ko bonnata. Kuutoragol CCUS ko feere karallaagal mawnde ngam humpitaade mbayliigu doole. E nder ɗuum, naamnal valveeji bazeteezi e liggorde CCUS maa veydo no feewi, kadi naamnal valveeji e nder luumooji doole, haa teengti noon e luumooji doole nguleeki, maa hollir mawnugol kesol, ngol fotnoo wonde ko e hakkillaaji gollorɗe gollorɗe valveeji.
C. Ɗaɓɓaande gollorɗe njamndi e njamndi maa ɓeydo
Ina hiisaa wonde ɗaɓɓaande ustude mborosaaji e hitaande 2030 maa won 200 miliyoŋ ton haa 050 miliyoŋ ton hitaande kala. Ina teskaa wonde, gaagaa huutoraade e mooftude gaas karbonik e nder gollorɗe njamndi, ina waawi kadi huutoreede no feewi e nder golle peewnugol njamndi. Naftoraade ɗeen karallaagal haa timma ina waawi ustude mborosaaji fotde 5%-10%. E nder oon fannu, naamnal valve jowitiingal e njulaagu nguu maa waɗtu waylooji kesi, naamnal ngal maa hollu mbayliigu mawngu.
D. Ɗaɓɓaande gollorɗe semmbe maa ɓeydo no feewi
Ina hiisaa wonde naamnal ustude mborosaaji e hitaande 2030 maa won 100 miliyoq ton haa 152 miliyoq ton hitaande kala, e naamnal ustude mborosaaji e hitaande 2060 maa won 190 miliyoq ton haa 210 miliyoŋ ton hitaande kala. Gaas karbonik peewnaaɗo e ɓuuɓri kaaƴe e nder gollorɗe semmbe ina tolnoo e 60% e ko yaltata koo, ɗum noon CCUS ko feere haannde ngam dekarbonisaasiyoŋ gollorɗe semmbe.
E.Ɗaɓɓaande gollorɗe semmbe hidrogen maa huutore no feewi
Ittugol hidrogen bulo e nder metan e nder gaasuuji tago ina ɗaɓɓi huutoraade valveeji keewɗi, sibu semmbe oo ina nanngee e golle peewnugol CO2, nanngugol e mooftugol karbon (CCS) ina haani, kadi jolngo e mooftugol ina ɗaɓɓi huutoraade valveeji keewɗi.
3. Wasiyaaji wonande gollordu valve
CCUS maa jogo nokku jaajɗo ngam ɓamtaare. Hay so tawii ina jogii caɗeele keewɗe, e nder yontaaji garooji, CCUS maa jogo nokku jaajɗo ngam ƴellitaare, ko ɗum huunde nde naamnaaka. Industry valve ina foti jogaade faamde laaɓtunde e peewnugol hakkille no haanirta nii ngam ɗuum. Ina wasiyee nde gollorɗe valve ɗee mbaɗtata huutoraade fannuuji jowitiiɗi e gollorɗe CCUS
A. Tawtoreede eɓɓooji seppooji CCUS e dow tiiɗnaare. Wonande evvoore CCUS nde wazata to Siin, gollorɗe gollorɗe valve ina poti tawtoreede e golle evvoore ndee to bannge karallaagal e wiztooji e vamtaare geze, tawa ina ciimta humpitooji e nder golle tawtoreede golle evvoore ndee, e wazde peeje keewze ngam peewnugol mawngol caggal mum e jokkondire valve. Karallaagal, doole e resooji geɗe.
B. Fotde njuɓɓudi gollordu CCUS key hannde. Fotde gollordu doole kuuraa ɗo karallaagal nanngugol karbon Siin ɓuri huutoreede, e gollordu petroŋ ɗo desorɗe geɗe leydi ɓuri huutoreede ngam ƴellitde valveeji eɓɓaaɗe CCUS, e huutoraade valveeji ɗii e nokkuuji ɗo ɗeen gollorɗe ngoni ɗoo, ko wayi no Basin Ordos e Basin Junggar-Tuha, ko nokkuuji peewnugol kuuraa teeŋtuɗi. Basin Bohai Bay e Basin Pearl River Mouth, ko nokkuuji peewnugol petroŋ e gaas teeŋtuɗi, mbaɗii jokkondiral tiiɗngal e gollorɗe jowitiiɗe heen ngam heɓde fartaŋŋe oo.
C. Hokkude won e ballal kaalis ngam wiztooji karallaagal e geze e vamtaare valveeji evvoore CCUS. Ngam ardaade e fannu valve eɓɓaaɗe CCUS e ko fayi arde, ina wasiyee nde sosiyeteeji gollorɗi ɗii mbaɗtata heen seeɗa e kaalis e nder wiɗtooji e ƴellitgol, e rokkude ballal eɓɓaaɗe CCUS to bannge wiɗtooji e ƴellitgol karallaagal, mbele ina mbaawa sosde nokku moƴƴo ngam laylaytol gollordu CCUS.
E raɓɓiɗinaade, wonande gollordu CCUS, ina wasiyee nde...valve oonjulaagu ina faami no feewi mbayliigaaji kesi njulaagu e nder peeje “dual-carbon” e fartaŋŋeeji kesi ƴellitaare garooji e mum, ina njahda e jamaanu, ina heɓa ƴellitaare hesere e nder njulaagu nguu !
Waktu posto: 26-2022
