Sabaabuuji huutoraade valveeji kuuraa e geɗe potɗe ƴeewteede

E nder innde tuubakooɓe, suɓaade no haanirta nii valveeji kuuraa ina jeyaa e sarɗiiji gartirgol ngam heblude sarɗiiji kuutoragol. So tawii valve kuutorteeɗo oo suɓaaka no haanirta nii, ɗum battinaani tan e kuutoragol ngol, kono kadi ina addana ɗum batte bonɗe walla ŋakkeende mawnde, ɗum noon, suɓaade valve kuutorteeɗo oo no haanirta nii e nder diisnondiral innde tuugnorgal.

Nokku gollorɗo valve kuuraa

Gaagaa waɗde hakkille e paaraaji tuugnorgal, hakkille teeŋtuɗo ina foti waɗeede e ngonkaaji weeyo gollal mum, sibu kaɓirgal kuuraa e nder valve kuuraa ko kaɓirgal elektoro-mekaniik, kadi ngonka golle mum ina metti no feewi e nokku gollorɗo mum. No woorunoo, nokku gollorɗo valve elektirik ko nii :

1. Sosde nder galle walla huutoraade e nder galle tawa ina waɗi peeje ndeenka ;

2. Sosde yaasi e nder weeyo, e henndu, ceene, toɓo e ɓuuɓol, lewru e ɓuuɓri goɗɗi ;

3. Ina jogii nokku gaas walla duƴƴe ɓuuɓɗe walla ɓuuɓɗe ;

4. Nokku ɓuuɓɗo, ɓuuɓɗo yoorɗo ;

5. Nguleeki weeyo ngo ina tolnoo e 480°C walla ko ɓuri ɗum ;

6. Nguleeki weeyo ina les -20°C ;

7. Ina weeɓi ɓuuɓde walla ɓuuɓde e ndiyam ;

8. Taariindi jogiindi geɗe radiyee (enerji nukliyeer e kaɓirɗe jarriborɗe geɗe radiyee) ;

9. Taariindi laana walla dogdu (e ɓuuɓri salte, e ɓuuɓri, e ɓuuɓri);

10. Wakkatiiji ɗi diƴƴe tiiɗɗe ;

11. Okaasiyoŋaaji keewɗi yiite ;

Wonande valveeji kuuraa e nder nokkuuji cifaaɗi dow ɗii, mbaydi, kaɓirɗe e peeje ndeenka kaɓirɗe kuuraa ɗee ina ceerti. Ko zuum wazi, kaɓirgal kuuraa valve ngal ina foti suɓeede fawaade e nokku gollorɗo mo kaal-ɗen dow oo.

Ko hatojini e golle ngam elektirikvalveeji

E fawaade e sarɗiiji ƴeewndo innde, wonande valve kuuraa, golle ƴeewndo ɗee ko kaɓirgal kuuraa timminirta ɗum. Faandaare huutoraade valveeji kuuraa ko heblude ƴeewndo kuuraa ngo wonaa e junngo walla ƴeewndo ordinateer ngam udditde, udditaade e yuɓɓinde jokkondiral valveeji. Kaɓirɗe kuuraa hannde ɗee kuutortaako tan ngam hisnude doole neɗɗo. Sabu ceertugol mawngol e golle e mbaadiiji geze ummoriize e peewnoowo feewtuzo, suvagol kavtagol e suvagol valve ina foti wonde nafoore e eɓɓaande ndee.

Konngol kuuraa ngol kuuraavalveeji

Sabu ɓeydagol jokkondire e sarɗiiji otooji gollorɗe, bannge gooto, kuutoragol jolngooji kuuraa ina ɓeydoo, bannge goɗɗo oo, sarɗiiji ɗowgol jolngooji kuuraa ina ɓeydoo toowde e saɗtude. Ko ɗum waɗi kadi, peewnugol valveeji kuuraa to bannge ƴeewndo kuuraa kadi ina hesɗitinee sahaa kala. E yahrude yeeso ganndal e karallaagal e ƴellitaare e kuutoragol ordinateeruuji, laabi kesi e ceertuɗi ngam haɓaade kuuraa maa njokku feeñde. Ngam ƴellitde kuuɓal elektiriikvalve, hakkille ina foti waɗteede e suɓaade mbaadi ɗowgol valve kuuraa. Yeru, fawaade e haajuuji eɓɓaande ndee, so tawii ko huutoraade mbaadi ɗowgol cakkitiingol, walla mbaadi ɗowgol gootol, so tawii ko jokkondirde e kaɓirɗe goɗɗe, ɗowgol porogaraam walla kuutoragol ɗowgol porogaraam ordinateer ekn, kuulal ɗowgol ngal ina seerti. Sammba peewnoowo kaɓirɗe kuuraa valve ina rokka tan ko njuɓɓudi kuuraa gonndi e njuɓɓudi, ko ɗum waɗi departemaa kuutoragol ina foti waɗde bayyinaango karallaagal e peewnoowo kaɓirɗe kuuraa e laɓɓinde sarɗiiji karallaagal. Yanti heen, so a suɓiima valve kuuraa, aɗa foti miijaade so aɗa sooda jokkorgal valve kuuraa ɓeydaande. Sabu e nder kuuɓal, kalfinaaɗo oo ina foti soodeede seerti. Ko ɓuri heewde, so huutoriima jokkorgal gootal, ina haani soodde jokkorgal, sibu soodde jokkorgal ɓuri weeɓde e hoybude, so wonaa diisnondirde e peewnugol ngal kuutortooɗo. So tawii golle toppitiiɗe kuuraa ɗee mbaawaano yahdude e sarɗiiji diisnondiral innde, peewnoowo oo ina foti eɓɓude waylude walla diisnondirde.

Kaɓirgal kuuraa valve ko kaɓirgal baawngal humpitaade porogaraamuuji valve, jokkondire otomaatik e jokkondire to woɗɗi*, e laawol dille mum ina mbaawi ƴeewteede e keewal stroke, torque walla thrust axial. Nde tawnoo sifaaji golle e tolno kuutoragol ƴulɓe ina fawii e sifaa ƴulɓe, e sifaa golle kaɓirgal ngal, e ngonka ƴulɓe e dow tuubaako walla kaɓirɗe, suɓaade ƴulɓe moƴƴere ina foti haɗde ŋakkere (torque gollal ɓuri torque control). E nder haala hee, damal suɓagol moƴƴol kaɓirɗe kuuraa valve ko nii :

Torque gollalTorque gollorde ko parametru mawɗo ngam suɓaade kaɓirgal kuuraa valve, e torque yaltoore kaɓirgal kuuraa ina foti wonde 1.2~1.5 laabi torque gollal valve.

Won mbaydiiji masiŋaaji ɗiɗi mawɗi ngam golloraade kaɓirgal kuuraa ɓuuɓngal : gootol ngol alaa disko ɓuuɓngol, ina yaltina torkoore to bannge ; Goɗɗum ko feewnude lefol doolnungol, torkooru yaltoore ndee waylee e jolngo yaltoore rewrude e nut stem e nder lefol doolnungol ngol.

Limre yirlaade jolngo yaltoore kaɓirgal kuuraa valve ina jokkondiri e njaajeendi nominaal valve, pitch stem e limoore jolɗe, ko foti hiisaade fawaade e M=H/ZS (M ko limre yirlaade fof valve nde kaɓirgal kuuraa foti hawrude, S he ko the pitch of th valve stem transmission, e Z ko limoore koye jolɗe evalveɗaɗol).

So tawii njaajeendi stem mawndi ndi kaɓirgal kuuraa ngal acciri ndii waawaa rewde e stem valve kaɓirgal ngal, ngal waawaa mooftude e nder valve electricité. Ko ɗum waɗi, njaajeendi ndernderi ndi ɓuuɓri yaltoore aktuator oo foti ɓurde njaajeendi yaajndi ndi stem valve rod udditirɗo oo. Wonande valve rod niɓɓo e nder valve rotary partiel e valve multi-turn, hay so tawii caɗeele passing diameter stem valve ƴeewtaaka, diamètre stem valve e mawneeki keyway ina foti kadi teskeede haa timma nde suɓaa, mbele ina waawa golloraade no haanirta nii caggal nde mooftaa.

So tawii njaaweeki udditgol e udditgol valve njaaweeki yaltoore ina yaawi, ina weeɓi feewnude martolin ndiyam. Ko zuum wazi, njaaweeki udditgol e udditgol potngol ina foti suvaade fawaade e sarziiji kuutoragol ceertuzi.

Aktuatoruuji valve ina njogii sarɗiiji mum en keertiiɗi, woni ina poti waawde siifde doole torko walla doole aksiyoŋ. Burna fuvalveaktuatoruuji kuutortoo ko jokkondire limtooje torko. So mawneeki kaɓirgal kuuraa ngal anndaama, torkoore mum kadi anndaama. Haa teeŋti dogde e sahaa toɗɗaaɗo, moterde ndee ɓurataa heewde. Kono so ɗeeɗoo geɗe mbaɗii, ina waawi addande ɗum jolngo : ko adii fof, ko jolngo ngo ina famɗi, tee jolngo ngo ina waawi heɓde, haa mooftirgel ngel woppa yirlaade ; ɗiɗaɓo oo ko njuumri e njuɓɓudi keeriindi torkoore ngam waɗde ɗum ɓurnde torkoore dartagol, ɗum addana torkoore ɓurnde jokkude e dartinde mooftirgel ngel ; tataɓo oo ko kuutoragol taƴondirngol, e mooftugol nguleeki kii ina ɓura teddeendi ɓeydagol nguleeki jaɓaaɗi e mooftirgel ngel ; Nayaɓol ngol, ko cirkowol mekanisme limto torkoore ngol ina ŋakki sabu won sabaabu, ko ɗum addanta torkoore ndee mawnude no feewi ; Joyaɓere, nguleeki weeyo ina heewi, ɗum noon ina usta mbaawka nguleeki mooftirgel ngel.

Ko adii ɗuum, feere reende mooftirgel ngel ko huutoraade fiiseeji, jolngooji ɓurɗi heewde doole, jolngooji nguleeki, termostaat ekn, kono ɗeen laabi ina njogii nafooje mum en e caɗeele mum en. Alaa feere ndeenka koolniinde wonande kaɓirɗe baylotooɗe jolɗe ko wayi no kaɓirɗe kuuraa. Ko ɗum waɗi, ina haani jillondiral ceertungal ƴeewee, baawngal siimteede e sifaaji ɗiɗi : heen gootal ko ñaawde ɓeydagol walla ustagol doole naatgol mooftirgel ngel ; Ɗiɗaɓo oo ko ñaawde ngonka nguleeki mooftirgel ngel e hoore mum. E kala fannu, kala laawol ina teskaa marge waktu dottaaɗo e mbaawka nguleeki mooftirgel ngel.

Haa teeŋti noon, feere ndeenka ɓurtunde ko : ndeenka ɓurtunde ngam jokkude golle walla jokkude golle mooftirgel ngel, huutoraade termostaat ; Ngam reende rotor stall moter, relay thermal ina jaɓee ; Ngam aksidaaji cirkooji juutɗi, ko fiiseeji walla relayuuji ɓurɗi heewde doole kuutortee.

Ɓuri tiiɗde jooɗiiɗovalveeji buubaaji,valve damal, ƴeewndo valvedetaayuuji, aɗa waawi jokkondirde e amen e whatsapp walla E-mail.